Etusivulle
ILMASTA TEORIAA, 26/7 - 2005
Jazzit tulivat ja menivät, mutta sadekausi
senkun näyttäisi jatkuvan. Minun mielestäni
substralia on jo saatu riittävästi, mutta ehkä
jossain on vielä joku pläntti lannoittamatta.
Vähemmänkin ulkona liikkuvat kansalaiset
lienevät havainneet, miten kasvustot ovat
lisääntyneet kaikkialla, eli koko Suomi on
rääseiköitymässä, kasvamassa umpeen.
Ennen metsät olivat suhteellisen avarat ja
helppokulkuiset, ja saaristossa oli mukava
kierrellä rantoja kävellen.
Tänään metsät ovat taimikkoituneita hakkuu-
aloja, joitten läpi tuskin pääsee edes panssari-
vaunulla, ja rannat muistuttavat enemmänkin
mangroveviidakkoa jota täydentää vielä
vesirajassa rehottava ruovikko.
Merkittävin syy tähän ilmiöön löytyy ilmakehän
typpilaskeumasta, joka Suomessa on 10-20 kg
hehtaarille. Pahimmilla alueilla Euroopassa se
on jopa 100 kg/ha. Täällä sen huomattavin
aiheuttaja on liikenne, ja sen kasvua kiihdyttävä
vaikutus lisää mm. havupuitten pituuskasvua
noin 20% vuodessa.
Sensijaan en ole varma, onko kukaan keksinyt
liittää ravinnepitoisuuden nousun selitykseksi
lisääntyneeseen sateisuuteen kesäaikaan.
Jos ei, lienen ansainnut vähintäänkin säätieteen
Nobel-palkinnon. Kas näin..
Atlanttisten matalapaineitten kulkua Suomeen
on yleisesti säädellyt Venäjän yllä lepäävä
korkeapaine, jonka lieve on kesäisin ulottunut
maahamme. Viime vuosina on tämä ns. manner-
korkean alue pienentynyt, ja sen seurauksena
matalapaineet pääsevät esteettä Suomen yli,
kun ne aikanaan joutuivat kiertämään korkea-
paineisen ilmamassan.
Tämä luonnollisesti tiedetään, eikä siinä sinänsä
ole mitään uutta. Sensijaan ei tietääkseni tunneta
syitä, minkä takia mannerkorkea on muuttunut.
Minulla on tähän liittyvä hypoteesi.
Typpilaskeuma ja ilman hiilidioksidipitoisuuden
lisäys ei rajoitu pelkästään Suomen alueelle,
vaan ulottuu pitkälti yli asutetun pohjoisen
hemisfäärin. Jos täällä kaikki rehevöityy ja
kasvaa umpeen, niin miksi kehitys ei olisi näin
myös Pietarissa tai Moskovan maaseudulla?
Typpilaskeuman aiheuttama lisääntynyt
kasvillisuus ja lehtivihreä yhdistettynä
mahdolliseen heikentyneeseen maatalouteen,
tuottaa vähemmän tummia pintoja, eli maa-
aloja joista auringon säteily pääsee kehittämään
lämpimiä nousuvirtauksia.
Tämä taas johtaa vähäisempään korkeapaineen
syntyyn, ja tässä olisi selitys miksi Venäjän
mannerkorkea on pienentynyt.
Saadaksemme takaisin aurinkoiset kesämme,
ei näin ollen tarvitse tehdä muuta kuin poistaa
ylimääräinen typpi ilmakehästä minkä kasvit
kylläkin tekevät puolestamme. Jos taasen emme
kaipaa ilmakehästä tulevaa lisälannoitusta, on
tilanne hieman konstikkaampi. Pitäisi vähentää
typen syntyä, ja sehän merkitsisi liikenteen
päästöjen vähentämistä, mikä täällä tunnetusti
ei taitaisi olla niitä helpoimpia tehtäviä.
Lisäksi tätä vastustaisivat henkeen ja vereen
MTK, metsäpiirit, Metla, paperiteollisuus ja kaikki
mahdolliset metsänomistajajärjestöt. Onhan paljon
mainostettu puuntuotannon kasvu juuri lannoituksen
ja typpilaskeuman ansiota, ja juuri tällä kasvulla on
perusteltu lisääntyneet metsien hakkuutavoitteet.
Tässä olisikin vähintään Nobelin rauhanpalkinnon
arvoinen mitali sille, joka siinä onnistuisi.
Jos olettamukseni kasvillisuuden lisääntymisen
yhteydestä matalapaineitten kulkuun pitää
paikkansa, tarkoittaa se yhä lisääntyviä sadekesiä,
samalla kun syyn ja seurauksen kierre kiihtyy.
Eli kysymys on hyvin tavanomaisesta ympäristö-
poliittisesta asiasta, johon on vakiintunut käytäntö.
Ei tehrä mittään. Nautitaan kesästä. Ja siitä, ettei
kuivuus ainaskaan pääse yllättämään.