Etusivulle
ARKTINEN JÄRJESTYS, 3/3 - 2006
Arktistakin jäätävämpi ilmanala itäisine
tuulineen on pakottanut istuskelemaan
pääasiassa sisätiloissa. Myöskään ensim-
mäisiä muuttolintuja, joitten olisi kuulunut
ilmestyä näihin aikoihin, ei ole näkynyt.
Hyvä näin, sillä metsästysjärjestöjen nokka-
miesten jalomielisesti tarjoama lopullinen
ratkaisu olisi toteutuessaan tuhoisampaa
kuin teollisen eläintuotannon aikaansaama
ja levittämä virus, joka muuntuneessa
nykymuodossaan pystyy tartuttamaan myös
luonnonvaraisesti eläviä lintuja.
Lintuflunssa onkin varsinainen taivaan lahja,
jonka avulla vihdoin päästään eroon musta-
variksista, merimetsoista, lokeista ja yli-
päätään kaikesta elävästä ja kakkivasta,
joka silkkaa röyhkeyttään tunkeutuu ihmisen
reviirille.
Samassa hyömyssä saadaan mm. joutsenet
riistalajeiksi, pohjoisestahan jo joikaa
innokas aseitten kalistelu kansallislintumme,
laulujoutsenen päänmenoksi.
Iät ajat hoettu ja mainostettu suomalainen
luontosuhde näyttää toteutuvan parhaiten
pyssyleikkien ja moottorikelkkasafareitten
muodossa. Uhkaavasti kuitenkin häämöttää
uusi mamisten sukupolvi:
Onneksi tämä ei voi koskea meitä Makholma-
laisia. Ilman paikannintahan nyt ei kai enää
kukaan uskalla ulkona liikkua, mutta metsään
pissimisen ikimuistoinen nautintaoikeus ei
saa kadota sukupolvessa.
Joku terve luontosuhde on sentään oltava!
Rissanen ja Tahkoluoto.
Kelkkaura.
Reposaaren harmaalokit.
R.I.P
Koris.
Shanghai-Makholma