Etusivulle |
||
KEVÄTPÄIVÄNTASAUS, 20/3 - 2005 Niin siinä sitten kävi, että loppuviikon melkein myrskyisä pohjoistuuli vei jäät Säpin nurkilta ja Trutholmaankin pääsy alkoi jo olla mutkan takana. Svartgrundin kautta kiertäen pääsin tutusti keinuvaa kannasta pitkin saareen. Lokkeja oli tullut lisää, ja saaren leen puolella hanki oli räpylänjälkiä täynnään. Hyytävä pohjatuuli jäädytti hetkessä, mutta suojan puolella aurinko lämmitti, ja meri oli huikaisevan sininen. Yleensähän meri on täällä harmaa, vihreä, tai jopa ruskehtava. Vain lyhyen aikaa keväästä siinä on tämä intensiivinen väri, kuin kunnon valtameressä ikään. Valoakin oli niin häikäisevästi, että oli pakko hakea lepikosta hieman suojaa silmille. Sen sijaan kompassia ei tällä retkellä tarvittu, kuten joskus vuosia aiemmin olisi kaivattu, kun kuuntelin sankassa sumussa Kuuminaisten kärjessä lokkien vastustamatonta kutsua Trutholmasta. Hiihdin ääniä seuraten saarelle, mutta takaisin tullessani en enää löytänytkään Loukkeennokkaan. Kuusi tuntia myöhemmin horjuin maihin, ja sen reissun, kuten useimmat muutkin Trutholmassa käynnit, tulen muistamaan kunnes dementia armahtaa. |
|
|
|
||
Säppi ja menneen viikon hiihtomaastot. 19/3- 05 |
||
|
||
Trutholma, 19/3 -05 |
||
|
|
|
Puskurin kautta käy Trutholmaan tie. 19/3 -05 |
||
|
||