Etusivulle |
||
PRÄÄLÄT,
22/8-2006
Heikot
tuulet
kiusaavat edelleen ja jos halajaa
merelle on turvauduttava krääsmoottorointiin. Tyyni keli tarjoaa kylläkin hyvät mahdollisuudet rantautua paikkoihin joihin ei tavallisesti tule mentyä. Sorsastuksen käynnistyminen estää käytännössä vierailut useimmille rannikon saarille. Säpin ulko- puolella olevalla Präälien riuttakarilla ei ollut pyssymiehiä ja olosuhteet olivat sopivat vanhan Ellinkin sinne kallioon kiinnittyä. Präälistä tuli näin luonikas sunnuntaipäivän kaffeepaikka. Joku tuholainen siellä on kuitenkin kesällä käynyt koska lokinraatoja, kaikki samanikäisiä melkein lentokykykyisiä poikasia, oli kymmenittäin. Ihminen tai minkki, jää avoimeksi kysymykseksi. Tyyneet kelit ovat tuoneet myös sinilevän pintaan. Säpin nurkilla sitä on nyt enemmän kuin muistan koskaan nähneeni, tosin huomattavasti vähemmän kuin mitä eteläisemmillä merialueilla yleisesti on. Kertoessani aikanaan Isokarin luotseille lähistöllä olevasta mittavasta sinileväesiintymästä, minua oikaistiin ystävällisesti; Se ei ole hernekeittoa, se on raparperikiisseliä! |
||
Lokkiloinen.
|
||
Kalliokiilalla
kiinni.
|
||
Elli
elementissään. Tyyne
venkoilee
bookspröötillä.
|
||
Keli kuin
kesäheila.
|
||
Merimetsojen
suosimat kalliot erottuvat. Taustalla Säppi ja Luotsitupa.
|
||
Meren anti lähdön koittaessa. |
||
jan@janeerala.net |