Ympäristökeskus julkisti viikolla  raporttinsa
                                          merimetson ruokavaliosta. Tutkimus on tehty
                                          Suomenlahdella, ja kertoo linnun ravinnosta
                                          mm. seuraavaa:
                                        

                                          "Merimetso syö vajaa puoli kiloa kalaa vuorokaudessa.
                                           Se hyödyntää merkittävästi vesien rehevöitymisen
                                           myötä runsastuneita särkikantoja. Pesimäaikaisen
                                           ravinnon painosta puolet koostui särjestä ja kolmannes
                                           ahvenesta ja kivinilkasta. Seuranta-alueen tuhat
                                           merimetsoparia poikasineen kuluttaa huhtikuulta
                                           heinäkuulle noin 70 tonnia särkeä."

                                            

                                          Koukkunokan lisääntyminen on nostanut pintaan
                                          voimakkaita tunteita ja suoranaisia vihan-
                                          purkauksia, jotka ovat johtaneet yhdyskuntien
                                          pesien tuhontaan. Aggression syyksi on annettu
                                          ymmärtää se,  että lintu vie arvokalat merestä,
                                          minkä tuore tutkimus nyt teilaa. Myös pelko lajin
                                          hallitsemattomasta lisääntymisestä on taustalla.                                         
                                          Pesivä kanta on nyt 4600 paria, mikä ei ole suuri
                                          luku merilintulajille, ei edes kookkaalle metsolle.
                                          Asiasta on keskusteltu runsaasti viime aikana.
                                          Tässä pari  lintuverkosta  poimittua näkökantaa:


                                          " RKTLn selvitysten mukaan Suomenlahden särkituotto
                                            on niin valtava, että merimetso ei millään pysty tätä
                                            kantaa niin paljon vuositasolla verottamaan, että se
                                            näkyisi särkikannan alentumisena. Kun särki on
                                            merimetson pääravintoa ainakin Suomenlahdella, niin
                                            miksi se siirtyisi käyttämään ravintona jotakin toista
                                            kalaa pääravintona."


                                          Tosiasiassa merimetso toimii merestä ravinteita
                                          poistavana eli hoitokalastusta suorittavana lajina.
                                          Jos kaikki on näin hyvin, niin mikä sitten mättää?
                                         
                                          
                                          " Merimetsoja vihataan koska ne ovat mustia, rumia,
                                            niitä on yhtäkkiä joka paikassa ja niiden pesimäluodot
                                            ovat pahan hajuisia ja kasvillisuudeltaan kuolleita.

                                            Juuri pesimäluotojen visuaaliseen ilmeeseen liittyy
                                            uskoakseni kalastajia paljon laajempien kansalais-
                                            piirien huoli omaisuutensa arvosta. Saako
                                            saaristolainen mökkitontista enää samaa hintaa jos
                                            kauheiden kormoranttien parvi iskeytyy pesimään
                                            näköetäisyydelle? Laskeeko kaupunkilaisen kesämökin
                                            arvo? Saako yrittäjä mökkejään vuokrattua tällaisen
                                            hirvityksen läheisyydestä? Suomalaiseen perus-
                                            luonteeseenhan kuuluu ensinnäkin suhtautua omistajan
                                            elkein kaikkeen mikä portinpielestä ja laiturilta näkyy
                                            ja toiseksi tämä näkymä ei saisi mielellään paljoa
                                            muuttua. Paitsi jos haluaa itse rakentaa jotain uutta
                                            ja kivaa. Uudet naapurit, varsinkin mustat, vaativat
                                            aina pitkän totutteluajan.

                                            Nämä aineelliset ja aineettomat, kuvitellut tai todelliset,
                                            haitat koskevat paljon suurempaa joukkoa kuin Suomen
                                            ammattikalastajat ja siksi asia kiinnostaa myös
                                            poliitikkoja. Mökkiläiset, maanomistajat ja metsästäjät
                                            ovat aikamoinen joukko äänestäjiä.  Todellinen syy
                                            laajaan merimetson vastaiseen ristiretkeen ei ole huoli
                                            Itämeren tilasta tai kalastajien toimeentulosta, vaan
                                            huoli omaisuuden arvosta ja vaikeudesta ymmärtää
                                            sitä tosiasiaa että merimetsojen pesimäluoto nyt vaan
                                            on sen näköinen.

                                            Tällä viimeisellä en tarkoita että kalastajien ymmär-
                                            ryksessä olisi jotain vikaa. Heillä on varmasti monestakin
                                            syytä oikeutettu huoli toimeentulostaan ja silloin tietysti
                                            jokainen pyydyksestä löytyvä puoliksi syöty kala
                                            kiristää pinnaa."
                                         
                                          
                                          Näin minäkin asian näen. Toinen tarina on sitten
                                          se, jos runsastuva merimetsokanta uhkaa oikeasti
                                          kalastajien toimeentuloa. Tässä valtiovalta saisi
                                          kyllä tulla vastaan, koska ammatikseen kalastavia
                                          on todella vähän. Nykyisenkin niukan tukipolitiikan
                                          puitteissa mahdollisten vahinkojen kompensointi
                                          olisi valtionbudjetissa kuin lantin pistäminen
                                          entiseen kymmenen pennin pajatsoon.
                                         
                                          Huonoin mahdollinen vaihtoehto olisi ryhtyä kannan-
                                          säätelyyn metsästyksen muodossa. Merialueella se
                                          tuottaisi huomattavat määriä haavakoita, samalla
                                          kun yhdyskunnat vain vaihtaisivat paikkaa.
                                          Antakaamme tilaa tälle sitkeälle paluumuuttajalle,
                                          joka kakkiessaan omalla pesimäluodollaan huolehtii
                                          samalla vesistöjemme tilasta.
                                          
                                         

                                         
 


                  

                                                    Vimma. Elämisen vimma. Se on kaikilla.