Etusivulle |
||
KORMORANTTIEN KALAKEITOS, 13/9 - 2005 Ympäristökeskus julkisti viikolla raporttinsa merimetson ruokavaliosta. Tutkimus on tehty Suomenlahdella, ja kertoo linnun ravinnosta mm. seuraavaa: "Merimetso syö vajaa puoli kiloa kalaa vuorokaudessa. Se hyödyntää merkittävästi vesien rehevöitymisen myötä runsastuneita särkikantoja. Pesimäaikaisen ravinnon painosta puolet koostui särjestä ja kolmannes ahvenesta ja kivinilkasta. Seuranta-alueen tuhat merimetsoparia poikasineen kuluttaa huhtikuulta heinäkuulle noin 70 tonnia särkeä." Koukkunokan lisääntyminen on nostanut pintaan voimakkaita tunteita ja suoranaisia vihan- purkauksia, jotka ovat johtaneet yhdyskuntien pesien tuhontaan. Aggression syyksi on annettu ymmärtää se, että lintu vie arvokalat merestä, minkä tuore tutkimus nyt teilaa. Myös pelko lajin hallitsemattomasta lisääntymisestä on taustalla. Pesivä kanta on nyt 4600 paria, mikä ei ole suuri luku merilintulajille, ei edes kookkaalle metsolle. Asiasta on keskusteltu runsaasti viime aikana. Tässä pari lintuverkosta poimittua näkökantaa: " RKTLn selvitysten mukaan Suomenlahden särkituotto on niin valtava, että merimetso ei millään pysty tätä kantaa niin paljon vuositasolla verottamaan, että se näkyisi särkikannan alentumisena. Kun särki on merimetson pääravintoa ainakin Suomenlahdella, niin miksi se siirtyisi käyttämään ravintona jotakin toista kalaa pääravintona." Tosiasiassa merimetso toimii merestä ravinteita poistavana eli hoitokalastusta suorittavana lajina. Jos kaikki on näin hyvin, niin mikä sitten mättää? " Merimetsoja vihataan koska ne ovat mustia, rumia, niitä on yhtäkkiä joka paikassa ja niiden pesimäluodot ovat pahan hajuisia ja kasvillisuudeltaan kuolleita. Juuri pesimäluotojen visuaaliseen ilmeeseen liittyy uskoakseni kalastajia paljon laajempien kansalais- piirien huoli omaisuutensa arvosta. Saako saaristolainen mökkitontista enää samaa hintaa jos kauheiden kormoranttien parvi iskeytyy pesimään näköetäisyydelle? Laskeeko kaupunkilaisen kesämökin arvo? Saako yrittäjä mökkejään vuokrattua tällaisen hirvityksen läheisyydestä? Suomalaiseen perus- luonteeseenhan kuuluu ensinnäkin suhtautua omistajan elkein kaikkeen mikä portinpielestä ja laiturilta näkyy ja toiseksi tämä näkymä ei saisi mielellään paljoa muuttua. Paitsi jos haluaa itse rakentaa jotain uutta ja kivaa. Uudet naapurit, varsinkin mustat, vaativat aina pitkän totutteluajan. Nämä aineelliset ja aineettomat, kuvitellut tai todelliset, haitat koskevat paljon suurempaa joukkoa kuin Suomen ammattikalastajat ja siksi asia kiinnostaa myös poliitikkoja. Mökkiläiset, maanomistajat ja metsästäjät ovat aikamoinen joukko äänestäjiä. Todellinen syy laajaan merimetson vastaiseen ristiretkeen ei ole huoli Itämeren tilasta tai kalastajien toimeentulosta, vaan huoli omaisuuden arvosta ja vaikeudesta ymmärtää sitä tosiasiaa että merimetsojen pesimäluoto nyt vaan on sen näköinen. Tällä viimeisellä en tarkoita että kalastajien ymmär- ryksessä olisi jotain vikaa. Heillä on varmasti monestakin syytä oikeutettu huoli toimeentulostaan ja silloin tietysti jokainen pyydyksestä löytyvä puoliksi syöty kala kiristää pinnaa." Näin minäkin asian näen. Toinen tarina on sitten se, jos runsastuva merimetsokanta uhkaa oikeasti kalastajien toimeentuloa. Tässä valtiovalta saisi kyllä tulla vastaan, koska ammatikseen kalastavia on todella vähän. Nykyisenkin niukan tukipolitiikan puitteissa mahdollisten vahinkojen kompensointi olisi valtionbudjetissa kuin lantin pistäminen entiseen kymmenen pennin pajatsoon. Huonoin mahdollinen vaihtoehto olisi ryhtyä kannan- säätelyyn metsästyksen muodossa. Merialueella se tuottaisi huomattavat määriä haavakoita, samalla kun yhdyskunnat vain vaihtaisivat paikkaa. Antakaamme tilaa tälle sitkeälle paluumuuttajalle, joka kakkiessaan omalla pesimäluodollaan huolehtii samalla vesistöjemme tilasta. |
|
|
Toinen koukkunokka jonka olemassaolo jo yleisesti hyväksytään. Säpin nurkilla tämä vanha merikotka ei purtta säiky. Juhlallinen näky puomin takaakin. |
||
Vedenalainen näkymä omasta laiturirannasta. Ei ihme, jos kalansyöjät yleistyvät. |
||
Merimetsosafarilla Luvian ulkokareilla. Linnut ovat niin arkoja, että ohi purjehdittaessa ne lähtevät lentoon jo puolen kilometrin päästä. Ei tarvitse mökkiläisen pelätä että metsot valtaavat pihapiirin. |
||
|
||
Jos
tuntuu häkellyttävältä nähdä merimetso
ranta-
lahdelmien ruovikoissa, on ruovikko haitallisempi tulokas merenrannalla. Rehevöitymisen seuralaisia molemmat. Makholma, Emmankupelo ja merimetso. |
||
Vimma. Elämisen vimma. Se on kaikilla.
|
||
jan@janeerala.net |