Etusivulle
HOLOTNA, 16/5 - 2006
Stinan köli kolistelee Räyhien rantakivissä
ja minä istun pohjalaudoilla yrittäen saada
edes hivenen tuulensuojaa. Ilmeisesti en
saanut talvella palella riittävästi koska olen
jäässä kuin kalikka, enemmän kuin muistan
koskaan talvella olleenikaan.
Takaisin maihin meno onkin sitten pelkkää
juhlaa. Takamyötäinen ei ole paras kurssi
purjepaatille, mutta ah, niin lämmittävää.
Taas on se aika vuodesta, kun maissa on
melkein helteistä, mutta merellä juuri sen
verran lämmintä kuin veden pintalämpötila
sallii. Vesi kimmeltää kesäisen näköisesti
auringonpaisteessa, mutta olosuhteet ovat
todella hyytävät. Ihmeellisiä nämä vuoden-
ajat!
Jorkku.
Räyhänkivi yksinään, melkein keskellä merta.
Kallellaan mutta paikallaan.
Räyhät.
Unton kalakoppi.
Alli, tundran lintu.
Maissa vainoavat kaikenlaiset velvoitteet. Booksprööttikin on rapistunut halki.