Etusivulle |
||
EI RULLAA. EI. 24/11 - 2005 Kaikkihan tietävät, että kaikista kuolleista esineistä veneet tekevät poikkeuksen. Veneellä, ainakin puuveneellä on, jos ei nyt ihan oikea sielu, niin kumminkin oma tahto. Miten muuten on selitettävissä että ainakin minun purteni haluavat kulkea aina tasan tarkkaan johonkin muuhun suuntaan kuin on aikomus? Lohivene Armi sai sitten romutuskohtalon. Sieluton byrokraatti kaukana Brysselissä on mahdollistanut tämän kauhistuttavan ja barbaarisen tavan, että veneitä voidaan murhata taloudellisen hyödyn nimissä. Monet kerrat olen Armin kannella naama vihreänä ja rystyset valkoisena puristanut reelinkiä. Nyt ei sitten rullaa enää. Mutta ei ole reelinkiäkään. Niin tai näin, niin heikosti menee. |
|
|
Viimeisellä rannalla. |
||
Halki ja poikki.
|
||
Pekka siistii muistotilaisuuteen. |
||
Stihl. Tekee pahaa jälkeä. |
||
|
||
Terve kuin pukki.
Runko kyllästettyä honkaa.
|
||
Viidessä palassa. Eiköhän riitä. |
||
Kalamiehen kamppeet. |
||
jan@janeerala.net |